Suorien vatsalihasten erkauma (diastasis recti abdominis, DRA) on normaali ilmiö raskaana olevilla ja synnyttäneillä. Raskausaikana vatsalihaksia yhdistävä valkoinen jännesauma linea alba venyy ja joskus myös haurastuu. Kun puhutaan erkaumasta, unohtuu usein, että myös kaikki muut vatsanseinämän rakenteet venyvät raskauden myötä.

Raskauden edetessä ja vatsaontelon paineen kasvaessa suorat vatsalihakset siirtyvät kauemmaksi toisistaan. Raskauden lopussa erkaumaa esiintyy kaikilla. Synnytyksen jälkeen vatsanseinämän palautumisessa menee kuukausia, jopa vuosi. Nopeinta spontaani palautuminen on ensimmäisen muutaman kuukauden aikana synnytyksen jälkeen. Palautuminen on yksilöllistä eikä omaa palautumismatkaansa kannata verrata muihin. 2-4 cm erkauma on tavallinen synnyttäneillä – usein se on myös oireeton ja reagoi hyvin kuntoutukseen sekä nousujohteiseen harjoitteluun. 

Kun jännesauma venyy, sen kyky välittää voimia ala- ja ylävartalon välillä heikkenee ja vatsaontelon paineensäätelyjärjestelmän toiminta häiriintyy. Tästä voi aiheutua erilaisia arkea ja liikkumista haittaavia oireita.

Vaikeasta erkaumasta kärsivät kuvaavat usein keskivartaloaan hallitsemattomana “mustana aukkona”, johon on vaikea saada yhteyttä. Asennon kannattelu on vaivalloista, keho tuntuu vieraalta eivätkä aiemmin sujuneet liikuntaharrastukset onnistu. Selkäkipu on yleinen oire, vaikka selkäkivut voivat aiheutua myös muista seikoista kuin erkaumasta. Oireena voi olla myös vatsan voimakas turpoaminen syömisen jälkeen tai jatkuva tarve jännittää vatsalihaksia. Vakavissa erkaumissa vatsan iho on ohentunut, ryppyinen ja vatsanpeitteiden läpi voi nähdä suoliston liikkeet. Seistessä vatsa pullistuu voimakkaasti. Tyypillisesti erkauma heikentää elämänlaatua ja vaikuttaa negatiivisesti kehonkuvaan.

Erkauman arvioinnissa on käytetään perinteisesti päännostotestiä (curl up), jonka yhteydessä tunnustellaan vatsalihasten välistä jännesaumaa ja mitataan sen leveys. Päännoston aikana haluamme suorien vatsalihasten pysyvän aika lailla paikoillaan ja niiden välissä olevan jännesauman napakoituvan. Jos näin ei tapahdu, vatsalihakset voivat tulla hyvinkin lähelle toisiaan, mutta sormet uppoavat syvälle keskilinjaan. Joillakin jännesauman toimintahäiriö ilmenee upottavan raon sijaan pullistuvana harjanteena. Harjanne voi nousta esiin myös seistessä vartaloa taakse taivuttaessa.

On tärkeää kiinnittää huomiota vatsanseinämään levossa sekä arvioida keskivartalon toimintaa myös pystyasennossa kaikissa liikesuunnissa (ojennus, koukistus, kierto). 2-4 cm levyinen jännesauma voi olla hyvin toimiva ja jännittyä liikkeiden aikana ongelmitta. Tällainen “erkauma” ei todennäköisesti aiheuta minkäänlaisia oireita arjessa tai liikunnan yhteydessä. Jännesauman leveyttä ei ole tarpeen mitata vain mittaamisen vuoksi. 

Keskivartalon toiminnasta kertoo jännesauman leveyttä enemmän vaikkapa se, kuinka syvälle sormesi uppoavat vatsalihasten väliin ja saatko omalla toiminnallasi aikaan jännitteen vatsanseinämään. Entä millä tavalla pystyt hallitsemaan vatsaontelon paineenvaihteluita?

Vastaanotolleni kannattaa hakeutua, vaikka synnytyksestä olisi jo vuosia. Kuntoutuksessa keskiössä on koko keho, eivät pelkästään vatsalihakset. Hyödynnän erkauman kuntouksessa myös urheilufysioterapian oppeja esimerkiksi optimaalista kuormitusta suunnitellessani. Kiinnitän huomiota asennon kannatteluun, vartalon linjauksiin liikkeen aikana, hengitystekniikkaan sekä lihastasapainoon.

Arvioinnin perusteella laaditaan yksilöllinen harjoitteluohjelma ja kuntoutussuunnitelma. Pystyn helposti luettelemaan lähes 10 eri tekijää, jotka vaikuttavat vatsanseinämän kuntoutumiseen ja vahvistumiseen synnytyksen jälkeen. Näitä kaikkia ei ole mahdollista ottaa huomioon yhden fysioterapiakäynnin aikana.

Jos sinulla oikeasti on kuntouttamista vaativa erkauma, varaudu siihen, että kuntoutuminen on prosessi, jossa on sekä ylä- että alamäkiä. Ylä- ja alamäkien varrella paras tukija on kuntoutuksen ammattilainen. Hätiköiden ei päästä hyviin lopputuloksiin. Jos edistyminen jostain syystä tyssää hyvän alun jälkeen, on syytä miettiä, mitä kuntoutuksessa on jätetty huomioimatta. Kuntouttavat harjoitteet ovat vain yksi osa vatsanseinämän toiminnan tukemista.

Vastaanotolleni ei kannata tulla, jos odotat saavasi asian yhdellä käynnillä maaliin ja mukaasi 10 liikkeen “erkauman kuntoutusohjelman” – sellaista kun ei ole olemassa (ja jos joku sellaista yrittää sinulle myydä, ota rahasi ja käytä ne johonkin hyödyllisempään).

Synnytyksen jälkeen on hyvä antaa kuntoutumiselle riittävästi aikaa. Kiire ei ole minnekään. Kaikki se, mitä teet ensimmäisten kuukausien ja vuosien aikana synnytyksen jälkeen järkevästi, mahdollistaa sinulle toimivan ja vahvan kehon loppuelämäksi. Ja toisaalta – koskaan ei ole liian myöhäistä kuntouttaa keskivartaloaan. Onpa käynyt niinkin, että asiakas on luullut kärsivänsä erkaumasta ja välttänyt siksi kuormitusta turhaan. Vatsalihasten käyttämisen välttäminen ei ole tarpeellista kenellekään, koska käyttämättömät lihakset surkastuvat. On kuitenkin hyödyllistä hakea apua siihen, miten niitä vatsalihaksia ja keskivartaloa sitten kannattaisi kuormittaa, koska yksinään pähkäilemällä harvoin löytää oikeita vastauksia.

Erkauma ei ole syy välttää liikuntaa vaan tehtäväni on ennen kaikkea auttaa sinua pysymään aktiivisena ja opettaa, kuinka voit ottaa mahdollisen erkauman liikkuessa huomioon.

Konservatiivinen kuntoutus on aina erkauman ensisijainen hoitomuoto. Toisinaan vatsanpeitteet ovat venyneet niin voimakkaasti, että on tarpeen palauttaa kalvorakenteiden jäntevyys kirurgisesti. Tarkemmin erkauman korjausleikkauksesta ja abdominoplastiasta voit lukea täältä.

Kun leikkauksessa on korjattu rakenteita, fysioterapian avulla saadaan parannettua keskivartalon toimintaa. Leikkaus itsessään ei tuo voimia tai lihaksia takaisin vaan tähän tarvitaan nousujohteista harjoittelua. Harjoittelun lisäksi fysioterapiassa hoidetaan vatsan tunnottomuutta ja käsitellään arpikudosta ja faskioita.